Yhteistyöllä kohti saumatonta ja joustavaa hoitopolkua - polkutyöpaja 28.1.2014

Laurea Lohjan sairaanhoitajaopiskelijat Anne Nyholm ja Niina Åman esittelivät Lohjan sairaalan ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen edustajille näkemyksiään ja kehitysehdotuksiaan koskien sepelvaltimotautia sairastavan henkilön kotiutumista ja perusterveydenhuollon piiriin siirtymistä erikoissairaanhoidon puolelta.  Opiskelijoiden esittelemät kehitysehdotukset liittyivät muun muassa erilaisiin keinoihin, miten potilasta voidaan ohjata ja voimaannuttaa. 

Polkukuvaukset ja kehitysehdotukset ovat syntyneet osana opinnäytetyötä, jossa tekijät ovat selvittäneet focus group -haastattelun avulla Lohjan sairaalan erikoissairaanhoidon ja Karviaisen perusterveydenhuollon työntekijöiden näkemyksiä sydänsairautta sairastavan potilaan hoitopolusta. Kehitysehdotukset tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan myöhemmin tänä keväänä valmistuvassa opinnäytetyössä.

Opiskelijoiden esityksestä ja kehitysehdotuksista käytiin vilkasta keskustelua ja esiin nostetut ehdotukset saivat kuulijoilta erittäin positiivisen vastaanoton. Opiskelijoiden esityksen kattavuutta kiiteltiin, tekijät olivat osanneet nostaa esiin olennaiset asiat. Monet aiheet ovat arkisia, mutta niihin ei ole osattu kiinnittää tarpeeksi huomiota kaiken perustekemisen keskellä.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli erittäin onnistunut ja antoi varmasti eväitä jatkoon niin opinnäytetyön tekijöille kuin terveydenhuoltoalan henkilöstöllekin. Yhteistyöllä ja yhteisellä kehittämisellä pystytään luomaan saumaton ja joustava hoitopolku, joka edesauttaa parhaalla mahdollisella tavalla sepelvaltimotautia sairastavan kuntoutumista ja terveyden ylläpitoa siirryttäessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.

Kehitysehdotusten taustalla paljon tiedonhankintaa

Toinen opinnäyteyön tekijöistä, Anne Nyholm kertoi, että opinnäytetyön tekeminen on ollut pitkä prosessi, mutta se on sujunut kaiken kaikkiaan hyvin. Haasteita on ollut niin tekijöiden omien kuin organisaatioidenkin aikataulujen yhteensovittamisessa. Tapaamisten henki on kuitenkin ollut erittäin rento ja kaikilta osapuolilta on löytynyt innostuneisuutta yhteistä kehittämistä kohtaan. Haastatteluiden menetelmänä käytetty focus group -metodi tuki hyvin haastattelutilanteita ja keskustelu soljui sujuvasti aihepiirien mukaan.

Kysyttäessä miten Anne näkee ammatillisen osaamisensa kehittyneen opinnäytetyöprosessin aikana, hän kertoi ,että työn tekemisen myötä on tullut varmuutta kirjoittamiseen ja tutkitun tiedon hankintaan. Työyhteisön kehittämisen kannalta työ on auttanut hahmottamaan, miten paljon taustatietoa kehittämistyöhön vaaditaan. Opinnäytetyön myötä on tullut ammatillista kasvua ja varmuutta, sekä voimistunut tunne moniammatillisuuden tärkeydestä.

Annen mukaan työpajatilaisuus oli erittäin onnistunut ja tilaisuuden tunnelma oli rento, vaikka opinnäytetyön tekijöitä jännittikin melkoisesti. Tilaisuuteen oli kutsuttu juuri oikeat henkilöt, joilta saatiin työn kannalta olennaista tietoa ja palautetta. Tilaisuudessa käyty keskustelu vahvisti tekijöiden näkemyksiä ja antoi paljon eväitä työn loppuunsaattamiseen.

Teksti: Noora Montonen, Laurea-ammattikorkeakoulu

Karkkilan ITE-pisteen kehittämistyö

Sairaanhoitajaopintojen ammattitaitoa syventäviin opintoihin sisältyi eräänlainen kehittämishanke, mistä teille blogin lukijoille kerromme vauhdikkaimmat ja vauhdittomimmat kokemuksemme.

Saimme syyskuussa 2013 tehtävän, joka tuli toteuttaa ryhmätyönä. Jo varsin tutuksi tullut äänekäs ja joskus jopa erittäin näkyvä kokoonpanomme ei liioin ryhmän muodostamiseen aikaa käyttänyt. Ryhmän muodostuminen tapahtui kuin itsestään tai pitäisikö sanoa, että ihan ITEstään. Aiheeksi valitsimme ITE-Karkkilan eli Karkkilan terveysaseman itsehoitopisteen jatkokehittelyn aikaisemmin tehdyn konseptin ja opinnäytetyön pohjalta.

Työn pohjana toimi edellisten sairaanhoitajaopiskelijoiden sekä liiketalouden opiskelijoiden  syventävien opintojen aikana tehdyt osuudet Case Karviaisessa. Kehittämistyö ei siis ole ollut vain meidän ryhmämme heiniä. Kehittämisprojektia varten tehtiin yksi opinnäytetyö, jossa selvitettiin ITE-pisteiden nykytilanne sekä kehittämistarpeet henkilökunnan näkökulmasta. Projekti jatkui osuudella, jossa opiskelijat ideoivat mitä toimivan ITE-pisteen tulisi pitää sisällään.

ITE-pisteen haluttiin olevan helppokäyttöinen, monipuolinen ja toimiva sekä motivoivan oman terveyden tarkkailuun ja itsehoitoon. Sen tulee sijaita paikassa, jonka kansalaiset tavoittavat helposti ja ulkoasun on oltava sellainen, joka vetää puoleensa. Pääasiallisesti toiminta on käyttäjien omien ehtojen mukaista. Henkilöstö tai järjestöjen ihmiset ovat tavoitettavissa sovittuina aikoina ja kertovat tietoa terveydestä. Tästä me sitten lähdimme työstämään omaa osuuttamme.

Toiminnoiksi koottiin terveydentilaa helposti kuvaavia menetelmiä ja toimintoja, kuten verenpaineen mittaus, vyötärön ympäryksen mittaaminen ja paino. Mittaustulosten perusteella pisteellä kukin pystyy laskemaan mm. painoindeksinsä ja vertaamaan omia tuloksiaan suosituksiin ja raja-arvoihin sekä ohjeet tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin.

Lisäksi pisteelle kerättiin ajankohtaista tietoutta terveydestä vuodenaikakalenterin muodossa, jossa tiivistyivät terveyden ja hyvinvoinnin tietoiskut sekä järjestöjen ja yhdistysten olisi mahdollisuus tiedottaa toiminnastaan.

ITE-pisteen nykytila kartoitettiin käymällä konkreettisesti paikan päällä katsomassa. ITE-pisteelle muodostunut tila oli sinällään oikein hyvä, tilava ja keskeisellä paikalla, mutta näkösuojan kehittely oli tarpeen. Piste sisälsi verenpainemittarin ja vaa’an, joita hyödynsimme pisteen uudelleen järjestelyssä.

Haasteena ITE-pisteellä oli opinnäytetyössäkin esille noussut resurssipula. Tästä haasteesta uskoimme selviytyvämme siten, että kaikki kehittämämme ideat täytyi toimia melko itsekseen ja kaikki materiaali tuli luoda valmiiksi sellaiseen kuntoon, että sen voi laittaa esille.

Tilan kehittely ei muutamalta ronskilta naiselta kauaa kestänyt, sillä jo pian huomasimme kiskovamme hyllyköitä ja kasveja uuteen järjestykseen.

Tila kaipasi myös mainontaa, jotta käyttäjät löytäisivät sen. Päädyimme tekemään opastekylttejä, jotka olivat hauskasti Karkkilan murteella. Muutamia kertoja vähän epäröimme niiden järkevyyttä, mutta loppujen lopuksi ne osoittautuivat erittäinkin menestyksekkäiksi.

Kotoisasti Karkkilan murteella

Pisteen sisältö koostui lopulta siten, että verenpaineen mittauksen ohjeistukset uusittiin ja lisäksi esille tuotiin vyötärön mittaukseen ja painoindeksin laskemiseen ohjeistukset ja tarvittavat välineet, kuten mittanauhat, kynät ja muistilaput. Lisäksi pisteen kaikki esitteet ja infovihkoset koottiin aihepiireittäin merkittyihin hyllyihin, mistä asiakkaan on ne helppo löytää.

Kuva ja teksti: Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat