Toimintailtapäivä
päiväkoti Sateenkaaressa 17.4.2013
Me kaksi sairaanhoidon opiskelijaa järjestimme
toimintailtapäivän vanhemmille ja lapsille yhdessä Sateenkaaren päiväkodin
henkilökunnan kanssa. Alakerta oli varattu meidän opiskelijoiden toiminnoille
ja yläkerrassa toimi päiväkodin henkilökunnan toimintapisteet.
Tilaisuus järjestettiin osana Pumppu-hanketta. Hanke alkoi
jo viime syksynä, jolloin olimme opiskelukaverini kanssa harjoittelussa
Sateenkaaren päiväkodissa. Harjoittelun aikana annoimme tietoa leikinomaisesti
hyvästä ravinnosta ja unesta.
Meillä oli omat toimintatavat alle 3-vuotiaiden ryhmässä,
kuin myös 5-vuotiaiden ryhmässä sekä esikoululaisten kanssa. Ravinto-opetusta
annoimme lautasmallin ja itämeren ruokakolmion avulla. Pienten kanssa
opettelimme Alli Lautasmalli – runon ja askartelimme omat lautasmallit. Unta
käsiteltiin lähinnä unilaulujen avulla. 5–vuotiaiden esikoululaisten kanssa
tehtiin unileluja vanhoista pyjamista ja keskusteltiin unesta ja unen
tarpeesta. Lisäksi maalattiin unikuvia.
Ravintoa käsiteltiin myös apuna Alli Lautasmalli ja itämeren ruokakolmio.
Ravinnosta keskusteltiin miettimällä kahdesta vaihtoehdosta, kumpi oli parempi.
Kaikissa lapsiryhmissä maistelimme erilaisia vihanneksia,
hedelmiä ja marjoja. Lapset saivat äänestää, mikä edellä mainituista olivat
parhaimpia. Lisäksi teimme lapsille unen-ja ravinnonseurannan passit. Niissä
vanhemmat saivat kerätä tietoa, millaista ruokaa lapset söivät ja kuinka paljon
he nukkuivat vuorokauden aikana. Päiväkodissa seurasimme samaan aikaan samoja
asioita. Tarkoituksena oli, että saisimme vanhemmille yhtenäistä tietoa koko
viikon ajalta.
Kohderyhmänä olivat syksyllä lähinnä lapset, nyt keväällä
suuntasimme tietoutta enemmän vanhemmille.
Toimintailtapäivässä oli neljä toimintapistettä.
1.LautasmallipisteTässä pisteessä lapset ja vanhemmat saivat koota lautasmallin mukaisen aterian kuvista itselleen. Mallina oli lautasmalli, jossa puolet lautasesta täytetään salaatilla, neljäsosa hiilihydraateilla, kuten peruna, riisi tai pasta. Viimeinen neljäsosa lautasesta täytetään proteiinilla, kuten lihalla tai kalalla.
2. Perheen ruokatottumuskolmiopiste
Tässä pisteessä perhe pääsi kartoittamaan ruokatottumuksiaan Painokas-työkalupakin ruokatottumuskolmion ruokakorttien avulla. Pelissä on pelilautana kolmio, joka oli jaettu kolmeen osaan. Alaosaan perheet laittoivat niitä ruokakuvia, joita he syövät joka päivä. Toiseen kolmion osaan tulee niitä ruokia, joita perhe syö 3-4 kertaa viikossa ja viimeisen kolmion huipulle laitettiin ruokalajit, joita syödään kerran viikossa tai harvemmin.
3. UnivisapisteTässä pisteessä perhe pääsi kartoittamaan ruokatottumuksiaan Painokas-työkalupakin ruokatottumuskolmion ruokakorttien avulla. Pelissä on pelilautana kolmio, joka oli jaettu kolmeen osaan. Alaosaan perheet laittoivat niitä ruokakuvia, joita he syövät joka päivä. Toiseen kolmion osaan tulee niitä ruokia, joita perhe syö 3-4 kertaa viikossa ja viimeisen kolmion huipulle laitettiin ruokalajit, joita syödään kerran viikossa tai harvemmin.
Tässä pisteessä vanhemmat ja lapset pääsivät visailemaan kysymyksistä, joissa pohditaan unen määrää ja tarvetta sekä unen puutteen aiheuttamia haittoja.
4. RentoutuspisteNeljännessä pisteessä vanhemmat ja lapset pääsivät rentoutumaan.
Lattialla oli patjoja; toinen sai olla hierottava ja toinen hieroja. Hieroja
luki halutessaan satua ja piirsi sitä samalla hierottavan selkään sormillaan.
Satu kertoo ilman muutoksista, esimerkiksi sadetta voi tehdä naputtamalla
sormilla selkään. Jos haluaa, avuksi voi ottaa pensseleitä. Hieronnasta oli ohjeet
ja kuvat seinällä, joista sai katsoa mallia.
Perheet saivat kiertää pisteitä omassa tahdissaan
iltapäivällä kello 15.00 lähtien. Tilaisuudella haluttiin lisätä perheiden tietoutta
ravinnosta ja unesta.
Erityisesti vanhemmat olivat kiinnostuneet ruokakolmion
täyttämisestä lasten kanssa. He miettivät yhdessä, mitä ja millaisia ruokia he
söivät viikoittain. Ruokakolmiopiste sai
heidät miettimään, mitä ruokaa voisi kenties syödä useammin ja voisiko
herkkujen määrää vähentää.
Rentoutuspiste sai myös kannattajia. Sadun kertominen
selkään koettiin rentouttavana. Tästä pisteessä ehkä huomattiin, että perhe voi
olla lähekkäin näin rentoutumalla tällä tavalla. Hieronnan on sanottu lisäävän
yhteenkuuluvuutta.
Tilaisuuden ilmapiiri oli lämmin. Vanhemmat olivat
kiinnostuneita toimintapisteistä. Jotkut vanhemmista jäivät juttelemaan
asioista ja kertoivat, että lapset muistivat syksystä asioita ravinnosta ja
unesta.
Tilaisuus onnistui mielestämme oikein hyvin. Vanhemmat
olivat innostuneita ja lapsetkin jaksoivat ihmeen hyvin pitkän päiväkotipäivän
jälkeen.
Vanhempainilta
päiväkoti Sateenkaaren vanhemmille 29.4.2013
Järjestimme Päiväkoti Sateenkaaressa vanhemmille vanhempainillan
toimintailtapäivän jälkeen. Vanhempainilta toteutettiin ” Learning Cafe” –mallilla,
jotta vanhemmat saivat keskustella keskenään vapaasti.
Päiväkodissa oleva tila oli jaettu kolmeen pöytäryhmään.
Pöydällä oleviin pöytäliinoihin oli keskustelua varten kirjoitettu kysymyksiä
unesta ja ravinnosta. Esimerkiksi alustuksena keskustelulle kysyttiin, miten
teillä syödään/nukutaan, onko perhe tyytyväinen tottumuksiinsa, mitä näissä
tottumuksissa voisi muuttaa ja mitä hyviä neuvoja perheillä on antaa muille asiasta.
Vanhemmat pääsivät keskustelemaan illan teemoista
kirjoittaen syntyneet ideat ylös ryhmänsä pöytäliinaan. Yhdessä pöydässä
keskusteltiin ravinnosta, toisessa unesta ja kolmannessa kiusaamisessa. Ennen
keskusteluja kukin teema alustettiin lyhyesti. Ryhmän keskusteluaika oli n. 10
minuuttia ja kellon kilauksen jälkeen koko ryhmä siirtyi seuraavaan pöytään.
Ryhmissä kehkeytyi vilkkaita keskusteluja, jopa niin, ettei
keskustelua meinannut saada loppumaan ennen kuin siirryttiin seuraavaan
pöytään. Vanhemmat kertoivat kilvan vinkkejä toisilleen nukkumiseen ja ravintoon
liittyvistä ongelmista.
Ilmapiiri tilaisuudessa oli rento ja iloinen. Vanhemmilla
oli paljon ideoita ja mielipiteitä. Keskustelujen jälkeen ryhmissä tulleet
ajatukset purettiin yhdessä keskustellen. Monet vanhemmat olivat kokeilleet
erilaisia keinoja nukuttamisessa. Huomasimme, että jokaisella perheellä on oma
yksilöllinen tapansa ja ne sopivat juuri heille. Uskomme, että perheet saivat
toisiltaan hyviä vinkkejä, joita voi sitten kokeilla arkielämässä. Monet
vanhemmat kertoivat, että lapset olivat vielä keväälläkin muistaneet uni- ja
ravintoasioita, joita olimme syksyllä puhuneet. Erityisesti lautasmalli oli
jäänyt lasten mieleen. Ja myös Alli Lautasmalli- runo, jota opettelimme heidän
kanssaan.
Ravintoasioista jäi mieleemme, että vanhempainillassa
vanhemmat toivat esille niitä ruokia, mitä he itse eivät halunneet syödä.
Huomaamattaan he siirsivät ehkä näitä ennakkoluuloja myös lapsille. Monet
vanhemmista vaativat lapsilta hyviä pöytätapoja. Maistamisesta käytiin
keskustelua. Maistamispakosta toiset olivat sitä mieltä, että lapsen ei ole
pakko maistaa ruokaa. Toisten mielestä pieni maistiaisannos olisi paikallaan
lapselle. Tätä kautta hän oppii ehkä jossain vaiheessa syömään kyseistä
ruoka-ainetta.
Uniasiat liittyivät lähinnä nukahtamisen vaikeuksiin
lapsilla. Toiset kannattivat nukuttamista ja toisten mielestä lasten tulisi
nukahtaa yksin iltarutiinien jälkeen. Jotkut vanhemmista kysyivät, miten lapsen
saa rauhoittumaan, jos hän herää huutaen keskellä yötä.
Olimme suunnitelleet tilaisuutta miettien, miten toteutamme
keskustelun. Learning Cafe – menetelmä
tuntui hyvältä menetelmältä. Se sai aikaan vilkkaan keskustelun ja ilmapiirikin
rentoutui, kun sai piirtää ja kirjoittaa pöytäliinaan. Päiväkodin vanhemmat
tuntuivat tuntevan toisensa ja sen vuoksi heidän oli helpompi päästä
vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Lisäksi heillä oli edellisellä viikolla
ollut kevätretki Kisakallion urheiluopistoon. Heillä oli varmasti vielä
muistissa kuka kukin on.
Molemmista tilaisuuksista ja koko projektista jäi meille
hyvä mieli. Sekä lapset että vanhemmat olivat innostuneita aiheista ja ottivat
osaa toimintoihin, joita järjestimme. Syksyllä järjestimme palautekyselyn
vanhemmille ja saimme hyvää palautetta projektista. Toivomme, että projekti
jatkuu toisissa päiväkodeissa ja ideoistamme on hyötyä tuleville
opiskelijoille.
Hanna-Maria Perkkiö ja Taina Lensu
Kirjoittajat ovat Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti