Torstaina 19.9.2013 klo 9-12
Hotel Sea Front, Valkovuokonkatu 2, Tammisaari
Tervetuloa Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-osahankkeen toiseen vuosiseminaariin, joka tarjoaa tutkittua tietoa hyvinvoinnin kokemuksesta ja alueen toimijoiden verkostoitumisesta sekä käytännön kokemuksia terveyden edistämisestä ja syrjäytymisen ehkäisystä Länsi-Uudenmaan alueella. Samalla kuulet, mitä Pumppu-hankkeessa on luvassa syksyllä 2013!
Tilaisuus on suunnattu alueen asukkaille sekä toimijoille niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista 11.9.2013 mennessä: https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/7627/lomake.html
Ohjelma
8.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00 Tilaisuuden avaus
Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Karl von Smitten, Raasepori
9.10 Pumppu-hanke — käyttäjälähtöinen näkökulma hyvinvointiin
Projektipäällikkö Mika Anttila, Innopark Programmes Oy
Pumppu Länsi-Uudellamaalla
Projektitutkija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu
9.30 Yhteistyötä hyvinvointialalla? Tiivistä yhteen pelaamista vai yksin puurtamista?
Yliopettaja Teemu Ylikoski, Laurea-ammattikorkeakoulu
9.50 Työttömän hyvinvointikuva Länsi-Uudellamaalla — kyselytuloksia
Lehtori Elina Rajalahti, Laurea-ammattikorkeakoulu
10.10 Tauko
10.20 Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella
Projektitutkija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu
PTKY Karviaisen kokemuksia Pumpusta
Työikäisten terveyspalvelupäällikkö Minna Luoto, Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Hyvää lapsen tähden — hyvinvointia päiväkodissa
Lehtori Liisa Ranta, Laurea-ammattikorkeakoulu
11.10 Ennakoivasta otteesta apua kouluihin! Tukea lasten ja nuorten neurologisiin poikkeamiin
Yliopettaja Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu
11.30 Poimintoja Pumpun syksystä
-Ikää karttuu yhdessä — kehittämistyötä Raaseporin ja Inkoon alueella
-Työttömien palveluiden kehittäminen
Loppukeskustelu
Tervetuloa mukaan!
Tämä blogi kertoo terveyden edistämisestä ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämisestä. Näkökulma on kansalaislähtöinen. Tavoitteena on myös kartoittaa eri toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia. Kehitystyötä vetää Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-hanke yhteistyössä Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa.
torstai 29. elokuuta 2013
torstai 6. kesäkuuta 2013
Ikää karttuu ja elämä maistuu -tapahtuma Nummelassa 28.5.2013
Nummelassa tiistaina 28. toukokuuta klo 8 paikalliseen Prismaan kokoontui joukko reippaita opiskelijoita valmistelemaan seuraavat kolme tuntia erilaisia tehtäviä kohderyhmänä ikäihmiset. Jokaisella opiskelijalla oli jokin vastuualueensa ja ilmaista informatiivista tietoa alueen ikäihmisten palveluista yritettiin markkinoida paikalla olleille kohderyhmäläisille.
Allekirjoittaneella oli vastuualueena e-reseptin eli sähköisen reseptin tietopaketti mukana. Tarkoitus oli siis kertoa e-reseptistä ikäihmisille, eli miten reseptin saa sähköiseksi ja miten sitä voi hallinnoida tietokoneelta (mm. kirjautuminen kanta.fi – palveluun) ja muuta yleistä tietoa jos oli jotain kysyttävää e-reseptistä. Minulla oli mukana 100 kpl potilasohjeita, joista muutama ruotsinkielinenkin.
Klo 9 aloitin, olin pöydän takana. Kukaan ei tullut lähellekään pöytää, tulin pöydän takaa Prisman aulaan, 30 minuuttia meni ja ei yhtään asiasta kiinnostunutta ikäihmistä. Se oli kuin suurten kaupunkien keskustoissa, jossa ympäristöpoliittiset kansalaisjärjestöaktiivit koettavat jakaa flyereitä ja saada ihmiset lahjoittamaan rahaa toimintaan. Yleensä ihmiset oppivat väistelemään tällaisia tilaisuuksia, jossa joku tulee tarjoamaan jotain lappua, katsoo silmiin ja sanoo ”hyvää päivää, olisiko teillä hetki aikaa…”. Tässä ei ollut kyse siitä, vaan ilmaista tietoa olisi ollut tarjolla koskien ikäihmisten terveysasioita. Sitä on vaan hyvin vaikeaa erottaa, jakaako joku rahanruinauslappuja vai sitten ihan oikeasti järkevää asiaa.
Siirryin Prisman oven eteen, katsomaan muiden ryhmäläisten jumppahetkeä. Aurinko paistoi ja kohderyhmäläisiä käveli Prismaa kohden eri suunnista. Ajattelin että voisi sitä kokeilla tätäkin vaihtoehtoa, että tässä ulkona esittää saman asian kuin sisällä. Lopputuloksena ¾ osa ulkona kohtaamistani ihmisistä pysähtyi juttelemaan, oli kiinnostunut e-reseptistä tai ei.
Eräs vanha herra kertoi olevansa kotoisin Karjalan kannakselta ja ikää reilusti yli 80 vuotta, hän ensin jutteli kanssani e-reseptistä ja siirtyi sitten kertomaan sodanaikaisia kokemuksiaan. Hänen seuraansa tuli toinen vanhempi herrasmies, joka oli aikaisemman herran serkku, joka oli myös tietysti kotoisin Karjalan kannakselta, hän sen sijaan alkoi kertoa ensin sota-ajoista ja sen jälkeen vastaanotti tietoa e-reseptistä.
Tämän jälkeen keskustelin ja annoin potilasohjeen n. 45 henkilölle aina klo 11:30 asti. Annoin lappuja myös nuoremmille, joista osa ei tiennyt koko asiasta mitään, nyt tiesivät. Osa kertoi tietävänsä jo asiasta, mutta kun kysyin ovatko he tietoisia reseptin hallinnasta, pysähtyivät ihmiset ja ojensin lapun. Kerroin mm. että kanta.fi -palveluun voi kirjautua omilla pankkitunnuksilla ja palvelussa kerrotaan koska pitää uusia reseptit ja että sieltä ne voi tulostaa.
Loppukaneettina voidaan todeta, että mahdollisesti hyvä aurinkoinen sää vaikutti ihmisten jään rikkoutumiseen ja siksi otantaa tuli enemmän. Nummelassa ainakin oli se selvää että ihmiset olivat hyväntuulisia ikään katsomatta ja aito kohtaaminen on paras tapa levittää informatiivista tietoa.
Teksti:
Matti Kapanen
Sairaanhoitajaopiskelija, Laurea Lohja
Kuvat:
Merja Silen ja Outi Ahonen
Allekirjoittaneella oli vastuualueena e-reseptin eli sähköisen reseptin tietopaketti mukana. Tarkoitus oli siis kertoa e-reseptistä ikäihmisille, eli miten reseptin saa sähköiseksi ja miten sitä voi hallinnoida tietokoneelta (mm. kirjautuminen kanta.fi – palveluun) ja muuta yleistä tietoa jos oli jotain kysyttävää e-reseptistä. Minulla oli mukana 100 kpl potilasohjeita, joista muutama ruotsinkielinenkin.
Klo 9 aloitin, olin pöydän takana. Kukaan ei tullut lähellekään pöytää, tulin pöydän takaa Prisman aulaan, 30 minuuttia meni ja ei yhtään asiasta kiinnostunutta ikäihmistä. Se oli kuin suurten kaupunkien keskustoissa, jossa ympäristöpoliittiset kansalaisjärjestöaktiivit koettavat jakaa flyereitä ja saada ihmiset lahjoittamaan rahaa toimintaan. Yleensä ihmiset oppivat väistelemään tällaisia tilaisuuksia, jossa joku tulee tarjoamaan jotain lappua, katsoo silmiin ja sanoo ”hyvää päivää, olisiko teillä hetki aikaa…”. Tässä ei ollut kyse siitä, vaan ilmaista tietoa olisi ollut tarjolla koskien ikäihmisten terveysasioita. Sitä on vaan hyvin vaikeaa erottaa, jakaako joku rahanruinauslappuja vai sitten ihan oikeasti järkevää asiaa.
Parkkipaikkajumppaa |
Eräs vanha herra kertoi olevansa kotoisin Karjalan kannakselta ja ikää reilusti yli 80 vuotta, hän ensin jutteli kanssani e-reseptistä ja siirtyi sitten kertomaan sodanaikaisia kokemuksiaan. Hänen seuraansa tuli toinen vanhempi herrasmies, joka oli aikaisemman herran serkku, joka oli myös tietysti kotoisin Karjalan kannakselta, hän sen sijaan alkoi kertoa ensin sota-ajoista ja sen jälkeen vastaanotti tietoa e-reseptistä.
Tämän jälkeen keskustelin ja annoin potilasohjeen n. 45 henkilölle aina klo 11:30 asti. Annoin lappuja myös nuoremmille, joista osa ei tiennyt koko asiasta mitään, nyt tiesivät. Osa kertoi tietävänsä jo asiasta, mutta kun kysyin ovatko he tietoisia reseptin hallinnasta, pysähtyivät ihmiset ja ojensin lapun. Kerroin mm. että kanta.fi -palveluun voi kirjautua omilla pankkitunnuksilla ja palvelussa kerrotaan koska pitää uusia reseptit ja että sieltä ne voi tulostaa.
Parkkipaikalla kuunneltiin myös runonlausuntaa
Tietoa hyvinvoinnista sai kätevästi ostoskierroksen yhteydessä
Loppukaneettina voidaan todeta, että mahdollisesti hyvä aurinkoinen sää vaikutti ihmisten jään rikkoutumiseen ja siksi otantaa tuli enemmän. Nummelassa ainakin oli se selvää että ihmiset olivat hyväntuulisia ikään katsomatta ja aito kohtaaminen on paras tapa levittää informatiivista tietoa.
Teksti:
Matti Kapanen
Sairaanhoitajaopiskelija, Laurea Lohja
Kuvat:
Merja Silen ja Outi Ahonen
tiistai 28. toukokuuta 2013
Mitä me halutaan? –tapahtuma Vihdissä 21.5.2013
Järjestimme Vihdin yhteiskoululla tapahtuman ”Mitä me halutaan?” Tapahtuma oli suunnattu yläasteikäisille paikallisille nuorille, ja teemana oli nimensä mukaisesti nuorten toiveet ja niiden kartoittaminen. Lohjan Laurean sairaanhoitaja-opiskelijoiden lisäksi tapahtumassa mukana olivat Liikuntakeskus Balanssi, Väestöliitto, Sabora Pharma, Vihdin poliisi sekä Liikunta- ja Nuorisotoimi.
Väestöliitto lahjoitti nuorille kondomeja, ja päätimmekin sisällyttää ständille aivojumpaksi ”Seksipelin”, jonka tarkoitus oli laittaa nuoret ja meidät vähän vanhemmatkin miettimään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Vastauksesta riippumatta palkinnoksi sai kondomin! Reilua!
Liikuntakeskus Balanssin oli tarkoitus pitää tapahtumaan osallistujille Street Zumbaa, ja houkuttimena oli arvonta, jonka palkinto oli kolmen kuukauden lahjakortti Balanssin tarjoaman reippailun pariin. Sabora Pharma oli maistattamassa salmiakinmakuista Musta aurinko -D-vitamiinivalmistetta sekä Sniffer-kurkkupastilleja kevätflunssaisen nenäntukkoisuuden helpottamiseksi. Poliisista oli paikalla kaksi edustajaa, nettipoliisi ja mopopoliisi, joilta nuoret saivat kysyä mieltä askarruttavista asioista.
Palautelaatikkoon pyysimme nuoria laittamaan toiveita, mitä vihtiläiset nuoret tarvitsisivat paikkakunnalle, jotta se vastaisi nuorten tarpeisiin paremmin ja sitä kautta Vihdistä tulisi ”parempi mesta elää”.
Seinälle rakensimme Fiilispuun, jonne sai post it –lapuilla kertoa, miten pyyhkii, miltä tuntuu, mikä pössis, buugi ja fiilis. Eräänlaisia mielipidejanoja seinillä oli neljä, ja niissä esitettiin päihteisiin, ihmissuhteisiin ja seksiin liittyviä väittämiä, ja liimaamalla tarroja sopivaan kohtaan janaa sai kerrottua oman mielipiteensä väitteestä.
Juontajan roolissa paikalla oli näyttelijä Timo Lavikainen, joka on valloittanut suomalaisten sydämet useilla elokuvillaan, muun muassa Napapiirin sankarit, Helmiä ja sikoja, Pitkä kuuma kesä jne. Musiikista saimme nauttia audiovisuaalisesti Youtuben ja videotykin kautta, joten myös toivebiisien soittaminen oli mahdollista.
Harmiksemme paikalle ei löytänyt tietään kuin kourallinen nuoria, mutta ainakin saimme rutkasti lisää kokemusta tapahtumien järjestämisessä ja meillä Laurean opiskelijoilla oli ainakin hauskaa.
Tapahtuman myötä toivotamme kaikille oikein mukavaa kesää!
Teksti: Laurea Lohjan opiskelija
Väestöliitto lahjoitti nuorille kondomeja, ja päätimmekin sisällyttää ständille aivojumpaksi ”Seksipelin”, jonka tarkoitus oli laittaa nuoret ja meidät vähän vanhemmatkin miettimään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Vastauksesta riippumatta palkinnoksi sai kondomin! Reilua!
Liikuntakeskus Balanssin oli tarkoitus pitää tapahtumaan osallistujille Street Zumbaa, ja houkuttimena oli arvonta, jonka palkinto oli kolmen kuukauden lahjakortti Balanssin tarjoaman reippailun pariin. Sabora Pharma oli maistattamassa salmiakinmakuista Musta aurinko -D-vitamiinivalmistetta sekä Sniffer-kurkkupastilleja kevätflunssaisen nenäntukkoisuuden helpottamiseksi. Poliisista oli paikalla kaksi edustajaa, nettipoliisi ja mopopoliisi, joilta nuoret saivat kysyä mieltä askarruttavista asioista.
Palautelaatikkoon pyysimme nuoria laittamaan toiveita, mitä vihtiläiset nuoret tarvitsisivat paikkakunnalle, jotta se vastaisi nuorten tarpeisiin paremmin ja sitä kautta Vihdistä tulisi ”parempi mesta elää”.
Seinälle rakensimme Fiilispuun, jonne sai post it –lapuilla kertoa, miten pyyhkii, miltä tuntuu, mikä pössis, buugi ja fiilis. Eräänlaisia mielipidejanoja seinillä oli neljä, ja niissä esitettiin päihteisiin, ihmissuhteisiin ja seksiin liittyviä väittämiä, ja liimaamalla tarroja sopivaan kohtaan janaa sai kerrottua oman mielipiteensä väitteestä.
Juontajan roolissa paikalla oli näyttelijä Timo Lavikainen, joka on valloittanut suomalaisten sydämet useilla elokuvillaan, muun muassa Napapiirin sankarit, Helmiä ja sikoja, Pitkä kuuma kesä jne. Musiikista saimme nauttia audiovisuaalisesti Youtuben ja videotykin kautta, joten myös toivebiisien soittaminen oli mahdollista.
Harmiksemme paikalle ei löytänyt tietään kuin kourallinen nuoria, mutta ainakin saimme rutkasti lisää kokemusta tapahtumien järjestämisessä ja meillä Laurean opiskelijoilla oli ainakin hauskaa.
Tapahtuman myötä toivotamme kaikille oikein mukavaa kesää!
Teksti: Laurea Lohjan opiskelija
torstai 16. toukokuuta 2013
Nummelassa tapahtuu! Ikää karttuu, elämä maistuu!
tiistaina 28.5.2013 klo 9.00–12.00
Tapahtumapaikkana Prisma Nummela, Naaranpajuntie 3, 03100 Nummela
Tervetuloa mukaan hyvinvointitapahtumaan, jossa on tarjolla on tietoa, tunnetta ja liikettä!
Prisman parkkipaikalla tapahtuu
9.30 Jumppaa - Ilona Liikunta
10.30 Runonlausuntaa – Eeva Härö ja Elli Söderlund
11.15 Alkulämmittely, sauvoilla tai ilman – Vihdin liikuntapalvelut
11.30 Kävely- tai sauvakävelylenkki lähimaastossa – Vihdin liikuntapalvelut
Tietomarkkinat liikekeskuksen aulassa 9.00–12.00
• Opastusta e-Reseptin käytöstä
• Miten tunnustelet pulssiasi – testaa pulssikädellä osaamistasi!
• Fysioterapian palveluiden ja apuvälineiden esittelyä, fysioterapeutti vastaa kysymyksiin
• Yhdistyksiä ja järjestöjä kertomassa toiminnastaan sekä harrastusmahdollisuuksista alueella
Menossa mukana: Laurea-ammattikorkeakoulu, Perusturvakuntayhtymä Karviainen, Pumppu-
hanke, Tunne Pulssisi -hanke, Vihdin liikuntapalvelut ja Vihdin nuorisotoimi, Prisma Nummela,
Presso, Nummelan Apteekki, Ilona Liikunta Oy
Tilaisuus järjestetään osana Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-osahanketta.
Tapahtumapaikkana Prisma Nummela, Naaranpajuntie 3, 03100 Nummela
Tervetuloa mukaan hyvinvointitapahtumaan, jossa on tarjolla on tietoa, tunnetta ja liikettä!
Prisman parkkipaikalla tapahtuu
9.30 Jumppaa - Ilona Liikunta
10.30 Runonlausuntaa – Eeva Härö ja Elli Söderlund
11.15 Alkulämmittely, sauvoilla tai ilman – Vihdin liikuntapalvelut
11.30 Kävely- tai sauvakävelylenkki lähimaastossa – Vihdin liikuntapalvelut
Tietomarkkinat liikekeskuksen aulassa 9.00–12.00
• Opastusta e-Reseptin käytöstä
• Miten tunnustelet pulssiasi – testaa pulssikädellä osaamistasi!
• Fysioterapian palveluiden ja apuvälineiden esittelyä, fysioterapeutti vastaa kysymyksiin
• Yhdistyksiä ja järjestöjä kertomassa toiminnastaan sekä harrastusmahdollisuuksista alueella
Menossa mukana: Laurea-ammattikorkeakoulu, Perusturvakuntayhtymä Karviainen, Pumppu-
hanke, Tunne Pulssisi -hanke, Vihdin liikuntapalvelut ja Vihdin nuorisotoimi, Prisma Nummela,
Presso, Nummelan Apteekki, Ilona Liikunta Oy
Tilaisuus järjestetään osana Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-osahanketta.
tiistai 14. toukokuuta 2013
Toimintaa päiväkoti Sateenkaaressa
Toimintailtapäivä
päiväkoti Sateenkaaressa 17.4.2013
Me kaksi sairaanhoidon opiskelijaa järjestimme
toimintailtapäivän vanhemmille ja lapsille yhdessä Sateenkaaren päiväkodin
henkilökunnan kanssa. Alakerta oli varattu meidän opiskelijoiden toiminnoille
ja yläkerrassa toimi päiväkodin henkilökunnan toimintapisteet.
Tilaisuus järjestettiin osana Pumppu-hanketta. Hanke alkoi
jo viime syksynä, jolloin olimme opiskelukaverini kanssa harjoittelussa
Sateenkaaren päiväkodissa. Harjoittelun aikana annoimme tietoa leikinomaisesti
hyvästä ravinnosta ja unesta.
Meillä oli omat toimintatavat alle 3-vuotiaiden ryhmässä,
kuin myös 5-vuotiaiden ryhmässä sekä esikoululaisten kanssa. Ravinto-opetusta
annoimme lautasmallin ja itämeren ruokakolmion avulla. Pienten kanssa
opettelimme Alli Lautasmalli – runon ja askartelimme omat lautasmallit. Unta
käsiteltiin lähinnä unilaulujen avulla. 5–vuotiaiden esikoululaisten kanssa
tehtiin unileluja vanhoista pyjamista ja keskusteltiin unesta ja unen
tarpeesta. Lisäksi maalattiin unikuvia.
Ravintoa käsiteltiin myös apuna Alli Lautasmalli ja itämeren ruokakolmio.
Ravinnosta keskusteltiin miettimällä kahdesta vaihtoehdosta, kumpi oli parempi.
Kaikissa lapsiryhmissä maistelimme erilaisia vihanneksia,
hedelmiä ja marjoja. Lapset saivat äänestää, mikä edellä mainituista olivat
parhaimpia. Lisäksi teimme lapsille unen-ja ravinnonseurannan passit. Niissä
vanhemmat saivat kerätä tietoa, millaista ruokaa lapset söivät ja kuinka paljon
he nukkuivat vuorokauden aikana. Päiväkodissa seurasimme samaan aikaan samoja
asioita. Tarkoituksena oli, että saisimme vanhemmille yhtenäistä tietoa koko
viikon ajalta.
Kohderyhmänä olivat syksyllä lähinnä lapset, nyt keväällä
suuntasimme tietoutta enemmän vanhemmille.
Toimintailtapäivässä oli neljä toimintapistettä.
1.LautasmallipisteTässä pisteessä lapset ja vanhemmat saivat koota lautasmallin mukaisen aterian kuvista itselleen. Mallina oli lautasmalli, jossa puolet lautasesta täytetään salaatilla, neljäsosa hiilihydraateilla, kuten peruna, riisi tai pasta. Viimeinen neljäsosa lautasesta täytetään proteiinilla, kuten lihalla tai kalalla.
2. Perheen ruokatottumuskolmiopiste
Tässä pisteessä perhe pääsi kartoittamaan ruokatottumuksiaan Painokas-työkalupakin ruokatottumuskolmion ruokakorttien avulla. Pelissä on pelilautana kolmio, joka oli jaettu kolmeen osaan. Alaosaan perheet laittoivat niitä ruokakuvia, joita he syövät joka päivä. Toiseen kolmion osaan tulee niitä ruokia, joita perhe syö 3-4 kertaa viikossa ja viimeisen kolmion huipulle laitettiin ruokalajit, joita syödään kerran viikossa tai harvemmin.
3. UnivisapisteTässä pisteessä perhe pääsi kartoittamaan ruokatottumuksiaan Painokas-työkalupakin ruokatottumuskolmion ruokakorttien avulla. Pelissä on pelilautana kolmio, joka oli jaettu kolmeen osaan. Alaosaan perheet laittoivat niitä ruokakuvia, joita he syövät joka päivä. Toiseen kolmion osaan tulee niitä ruokia, joita perhe syö 3-4 kertaa viikossa ja viimeisen kolmion huipulle laitettiin ruokalajit, joita syödään kerran viikossa tai harvemmin.
Tässä pisteessä vanhemmat ja lapset pääsivät visailemaan kysymyksistä, joissa pohditaan unen määrää ja tarvetta sekä unen puutteen aiheuttamia haittoja.
4. RentoutuspisteNeljännessä pisteessä vanhemmat ja lapset pääsivät rentoutumaan.
Lattialla oli patjoja; toinen sai olla hierottava ja toinen hieroja. Hieroja
luki halutessaan satua ja piirsi sitä samalla hierottavan selkään sormillaan.
Satu kertoo ilman muutoksista, esimerkiksi sadetta voi tehdä naputtamalla
sormilla selkään. Jos haluaa, avuksi voi ottaa pensseleitä. Hieronnasta oli ohjeet
ja kuvat seinällä, joista sai katsoa mallia.
Perheet saivat kiertää pisteitä omassa tahdissaan
iltapäivällä kello 15.00 lähtien. Tilaisuudella haluttiin lisätä perheiden tietoutta
ravinnosta ja unesta.
Erityisesti vanhemmat olivat kiinnostuneet ruokakolmion
täyttämisestä lasten kanssa. He miettivät yhdessä, mitä ja millaisia ruokia he
söivät viikoittain. Ruokakolmiopiste sai
heidät miettimään, mitä ruokaa voisi kenties syödä useammin ja voisiko
herkkujen määrää vähentää.
Rentoutuspiste sai myös kannattajia. Sadun kertominen
selkään koettiin rentouttavana. Tästä pisteessä ehkä huomattiin, että perhe voi
olla lähekkäin näin rentoutumalla tällä tavalla. Hieronnan on sanottu lisäävän
yhteenkuuluvuutta.
Tilaisuuden ilmapiiri oli lämmin. Vanhemmat olivat
kiinnostuneita toimintapisteistä. Jotkut vanhemmista jäivät juttelemaan
asioista ja kertoivat, että lapset muistivat syksystä asioita ravinnosta ja
unesta.
Tilaisuus onnistui mielestämme oikein hyvin. Vanhemmat
olivat innostuneita ja lapsetkin jaksoivat ihmeen hyvin pitkän päiväkotipäivän
jälkeen.
Vanhempainilta
päiväkoti Sateenkaaren vanhemmille 29.4.2013
Järjestimme Päiväkoti Sateenkaaressa vanhemmille vanhempainillan
toimintailtapäivän jälkeen. Vanhempainilta toteutettiin ” Learning Cafe” –mallilla,
jotta vanhemmat saivat keskustella keskenään vapaasti.
Päiväkodissa oleva tila oli jaettu kolmeen pöytäryhmään.
Pöydällä oleviin pöytäliinoihin oli keskustelua varten kirjoitettu kysymyksiä
unesta ja ravinnosta. Esimerkiksi alustuksena keskustelulle kysyttiin, miten
teillä syödään/nukutaan, onko perhe tyytyväinen tottumuksiinsa, mitä näissä
tottumuksissa voisi muuttaa ja mitä hyviä neuvoja perheillä on antaa muille asiasta.
Vanhemmat pääsivät keskustelemaan illan teemoista
kirjoittaen syntyneet ideat ylös ryhmänsä pöytäliinaan. Yhdessä pöydässä
keskusteltiin ravinnosta, toisessa unesta ja kolmannessa kiusaamisessa. Ennen
keskusteluja kukin teema alustettiin lyhyesti. Ryhmän keskusteluaika oli n. 10
minuuttia ja kellon kilauksen jälkeen koko ryhmä siirtyi seuraavaan pöytään.
Ryhmissä kehkeytyi vilkkaita keskusteluja, jopa niin, ettei
keskustelua meinannut saada loppumaan ennen kuin siirryttiin seuraavaan
pöytään. Vanhemmat kertoivat kilvan vinkkejä toisilleen nukkumiseen ja ravintoon
liittyvistä ongelmista.
Ilmapiiri tilaisuudessa oli rento ja iloinen. Vanhemmilla
oli paljon ideoita ja mielipiteitä. Keskustelujen jälkeen ryhmissä tulleet
ajatukset purettiin yhdessä keskustellen. Monet vanhemmat olivat kokeilleet
erilaisia keinoja nukuttamisessa. Huomasimme, että jokaisella perheellä on oma
yksilöllinen tapansa ja ne sopivat juuri heille. Uskomme, että perheet saivat
toisiltaan hyviä vinkkejä, joita voi sitten kokeilla arkielämässä. Monet
vanhemmat kertoivat, että lapset olivat vielä keväälläkin muistaneet uni- ja
ravintoasioita, joita olimme syksyllä puhuneet. Erityisesti lautasmalli oli
jäänyt lasten mieleen. Ja myös Alli Lautasmalli- runo, jota opettelimme heidän
kanssaan.
Ravintoasioista jäi mieleemme, että vanhempainillassa
vanhemmat toivat esille niitä ruokia, mitä he itse eivät halunneet syödä.
Huomaamattaan he siirsivät ehkä näitä ennakkoluuloja myös lapsille. Monet
vanhemmista vaativat lapsilta hyviä pöytätapoja. Maistamisesta käytiin
keskustelua. Maistamispakosta toiset olivat sitä mieltä, että lapsen ei ole
pakko maistaa ruokaa. Toisten mielestä pieni maistiaisannos olisi paikallaan
lapselle. Tätä kautta hän oppii ehkä jossain vaiheessa syömään kyseistä
ruoka-ainetta.
Uniasiat liittyivät lähinnä nukahtamisen vaikeuksiin
lapsilla. Toiset kannattivat nukuttamista ja toisten mielestä lasten tulisi
nukahtaa yksin iltarutiinien jälkeen. Jotkut vanhemmista kysyivät, miten lapsen
saa rauhoittumaan, jos hän herää huutaen keskellä yötä.
Olimme suunnitelleet tilaisuutta miettien, miten toteutamme
keskustelun. Learning Cafe – menetelmä
tuntui hyvältä menetelmältä. Se sai aikaan vilkkaan keskustelun ja ilmapiirikin
rentoutui, kun sai piirtää ja kirjoittaa pöytäliinaan. Päiväkodin vanhemmat
tuntuivat tuntevan toisensa ja sen vuoksi heidän oli helpompi päästä
vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Lisäksi heillä oli edellisellä viikolla
ollut kevätretki Kisakallion urheiluopistoon. Heillä oli varmasti vielä
muistissa kuka kukin on.
Molemmista tilaisuuksista ja koko projektista jäi meille
hyvä mieli. Sekä lapset että vanhemmat olivat innostuneita aiheista ja ottivat
osaa toimintoihin, joita järjestimme. Syksyllä järjestimme palautekyselyn
vanhemmille ja saimme hyvää palautetta projektista. Toivomme, että projekti
jatkuu toisissa päiväkodeissa ja ideoistamme on hyötyä tuleville
opiskelijoille.
Hanna-Maria Perkkiö ja Taina Lensu
Kirjoittajat ovat Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoita
maanantai 13. toukokuuta 2013
Terveyttä kauppareissulle
Karkkilassa järjestettiin terveyden edistämiseen liittyvä tempaus tiistaina 23.4.2013 kauppakeskusympäristössä. Tarjolla oli mm. verenpaineen ja verensokerin mittausta, tietopisteitä, tietovisa ja liikuntatuokio.
Tilaisuuden järjestelyissä mukana olleiden opiskelijoiden tunnelmia:
"Oli mukava päivä. Olin ottamassa K-marketissa verensokereita, n. 40 kpl tuli otettua. Oli mukava huomata miten ihmiset tulivat mittaukseen, kun se oli ilmaista.
- Sokerinmittausta.
- Mitä se maksaa?
- Se on ilmaista.
- No sit voi otattaa.
Muutamia tuli ohjattua uudelleen mittaukseen ja arvon tarkistamiseen sairaanhoitajan vastaanotolle."
"Palaute asiakkailta oli positiivista. Kiitos kaikille osallistujille!"
Tiistai on viikon hiljaisimpia kauppapäiviä, mikä heijastui myös tilaisuuden osallistujamääriin. Tämä hieman harmitti joitakin järjestelyissä mukana olleita opiskelijoita.
"Olimme järjestäneet Karkkilan terveyden edistämispäivän iltaohjelmaan verenpaineen ja verensokerin mittausta sekä liikuntatuokion zumban merkeissä. Osanottajia oli kuitenkin vähän ja ihmisiä sai houkutella mittauksiin."
Kaiken kaikkiaan tilaisuus onnistui kuitenkin hyvin. Ihmiset suhtautuivat tapahtumaan myönteisesti; kaikkihan oli heille vapaaehtoista ja kivaa piristystä arkiseen kaupassa käyntiin.
"Hyvinhän se meni. Oli pieni, mukava tilaisuus."
Tilaisuuden järjestelyissä mukana olleiden opiskelijoiden tunnelmia:
"Oli mukava päivä. Olin ottamassa K-marketissa verensokereita, n. 40 kpl tuli otettua. Oli mukava huomata miten ihmiset tulivat mittaukseen, kun se oli ilmaista.
- Sokerinmittausta.
- Mitä se maksaa?
- Se on ilmaista.
- No sit voi otattaa.
Muutamia tuli ohjattua uudelleen mittaukseen ja arvon tarkistamiseen sairaanhoitajan vastaanotolle."
"Palaute asiakkailta oli positiivista. Kiitos kaikille osallistujille!"
Tiistai on viikon hiljaisimpia kauppapäiviä, mikä heijastui myös tilaisuuden osallistujamääriin. Tämä hieman harmitti joitakin järjestelyissä mukana olleita opiskelijoita.
"Olimme järjestäneet Karkkilan terveyden edistämispäivän iltaohjelmaan verenpaineen ja verensokerin mittausta sekä liikuntatuokion zumban merkeissä. Osanottajia oli kuitenkin vähän ja ihmisiä sai houkutella mittauksiin."
Kaiken kaikkiaan tilaisuus onnistui kuitenkin hyvin. Ihmiset suhtautuivat tapahtumaan myönteisesti; kaikkihan oli heille vapaaehtoista ja kivaa piristystä arkiseen kaupassa käyntiin.
"Hyvinhän se meni. Oli pieni, mukava tilaisuus."
maanantai 8. huhtikuuta 2013
Työikäisten terveyden edistämisilta
Karkkilassa tapahtuu tiistaina 23.4.2013 klo 16.30–19.00:
Tervetuloa mukaan myös Hyvät Elintavat -iltaan Karkkilan terveysasemalla Huhdintie 23-25, Karkkila, torstaina 25.4.2013 klo 17-19.00.
S-market Karkkila
- Verenpaineen ja verensokerin mittausta
- Liikuntatuokio Karkkilan Kuntokärpäsen ohjaamana, paikkana on S-marketin viereinen tyhjä liiketila
- Tietovisa: S-marketin lahjoittama palkinto arvotaan 25.4.2013 Hyvät Elintavat -illassa
Karkkilan apteekki
- D-vitamiinin ja kalsiumin tietopiste
- Kuivan suun ja ihon hoidon tietopiste
- Piirustuspiste lapsille
K-supermarket Karkkila
- Verenpaineen ja verensokerin mittausta
- Tietopiste ruuan rasvasta
- Tietovisa: K-supermarketin lahjoittama palkinto arvotaan 25.4.2013 Hyvät Elintavat -illassa
Tervetuloa mukaan myös Hyvät Elintavat -iltaan Karkkilan terveysasemalla Huhdintie 23-25, Karkkila, torstaina 25.4.2013 klo 17-19.00.
torstai 4. huhtikuuta 2013
Siirrettävän itsehoitopisteen suunnittelu nuorille
Pumppu-hankkeen Vihdin ja Karkkilan alueen hyvinvointipalveluiden kehittämisprojektissa suunnittelimme opiskelijaryhmämme kanssa siirrettävän itsehoitopisteen nuorille, jonka tarkoituksena on yläasteikäisten ja lukiolaisten terveyden edistäminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä terveysvalistus. Kävimme haastattelemassa kahta kouluterveydenhoitajaa Vihdissä, joista toinen oli lukion ja toinen yläasteen terveydenhoitaja. Lähdimme kartoittamaan nuorten tilannetta pyytämällä heitä kirjoittamaan meille kuvitteellisia tarinoita terveyden edistämisestä. Tarinoissa päähenkilöinä oli Matti tai Maija, ja hahmojen kautta saimme ajankohtaista tietoa nuorten maailmasta ja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta tilasta.
Valitettavasti emme saaneet tarinoita kuin lukiolaisilta, joilla oli meneillään syventävän terveystiedon kurssi, ja tarinoiden kokonaismäärä jäi 11 kappaleeseen. Tarinoista kuitenkin sai kuvaa siitä, mikä monella nuorella askarruttaa mieltä ja mihin he haluaisivat tukea. Muun muassa seksuaalisuus, sukupuolitaudit, päihteet, masennus, jaksaminen ja stressi olivat aiheita, jotka olivat mietityttäneet nuoria. Harmillista, että aikataulun tiukkuuden vuoksi emme ehtineet saada yläasteen oppilailta tarinoita luettavaksemme, mutta kouluterveydenhoitajan haastattelun pohjalta saimme selville, että päihteet ja seksuaalisuus olivat avainasemassa heidän ikäisten ajatuksissa.
Tarkoituksena on, että nuoret saavat suunnitella koulussa ryhmätöinä esityksiä, joiden aiheina on kirjoituksista esille tulleet asiat. Toteutukset voivat olla postereita, maalauksia tai tiedotteita, tai mitä tahansa koulun resurssit huomioon ottaen. Ainoastaan luovuus rajana! Tämän jälkeen lukiolaisten suunnittelemat pisteet toteutetaan koulun yhteisissä tiloissa ja nuoret tutustuvat näyttelyihin itsenäisesti. Yläasteikäiset sen sijaan osallistuvat Turvapäivään keväällä ja suunnittelevat sekä toteuttavat tapahtumaan aiheiden pohjalta hyvinvointipisteitä, tutustuen samalla toistensa pisteisiin ja keräävät pisteitä Hyvinvointipassiin. Passin täyttyessä se palautetaan ja sen myötä opiskelijat osallistuvat arvontaan, jossa palkinnot ovat esimerkiksi Liikuntatoimen liikuntapusseja.
Esittelimme projektimme seminaarissa 4.3.2013, ja tapahtumapaikkana oli Vihdin Luksia. Mukana olivat Laurean Lohjan opiskelijat esityksineen sekä lisäksi järjestöjä ja joitain yrityksiä. Iltapäivä oli kaiken kaikkiaan tunteita ja keskustelua herättävä, ja oli virkistävää huomata, kuinka ihmiset olivat suurella mielenkiinnolla mukana tapahtumassa - sekä kuulijoina että puhujina! Kommunikoinnilla saadaan ääni kuulumaan ja sana kiertämään, ja sen avulla teemme ainakin Vihdistä paremman paikan elää!
Teksti: Laurea Lohjan opiskelija
Valitettavasti emme saaneet tarinoita kuin lukiolaisilta, joilla oli meneillään syventävän terveystiedon kurssi, ja tarinoiden kokonaismäärä jäi 11 kappaleeseen. Tarinoista kuitenkin sai kuvaa siitä, mikä monella nuorella askarruttaa mieltä ja mihin he haluaisivat tukea. Muun muassa seksuaalisuus, sukupuolitaudit, päihteet, masennus, jaksaminen ja stressi olivat aiheita, jotka olivat mietityttäneet nuoria. Harmillista, että aikataulun tiukkuuden vuoksi emme ehtineet saada yläasteen oppilailta tarinoita luettavaksemme, mutta kouluterveydenhoitajan haastattelun pohjalta saimme selville, että päihteet ja seksuaalisuus olivat avainasemassa heidän ikäisten ajatuksissa.
Tarkoituksena on, että nuoret saavat suunnitella koulussa ryhmätöinä esityksiä, joiden aiheina on kirjoituksista esille tulleet asiat. Toteutukset voivat olla postereita, maalauksia tai tiedotteita, tai mitä tahansa koulun resurssit huomioon ottaen. Ainoastaan luovuus rajana! Tämän jälkeen lukiolaisten suunnittelemat pisteet toteutetaan koulun yhteisissä tiloissa ja nuoret tutustuvat näyttelyihin itsenäisesti. Yläasteikäiset sen sijaan osallistuvat Turvapäivään keväällä ja suunnittelevat sekä toteuttavat tapahtumaan aiheiden pohjalta hyvinvointipisteitä, tutustuen samalla toistensa pisteisiin ja keräävät pisteitä Hyvinvointipassiin. Passin täyttyessä se palautetaan ja sen myötä opiskelijat osallistuvat arvontaan, jossa palkinnot ovat esimerkiksi Liikuntatoimen liikuntapusseja.
Esittelimme projektimme seminaarissa 4.3.2013, ja tapahtumapaikkana oli Vihdin Luksia. Mukana olivat Laurean Lohjan opiskelijat esityksineen sekä lisäksi järjestöjä ja joitain yrityksiä. Iltapäivä oli kaiken kaikkiaan tunteita ja keskustelua herättävä, ja oli virkistävää huomata, kuinka ihmiset olivat suurella mielenkiinnolla mukana tapahtumassa - sekä kuulijoina että puhujina! Kommunikoinnilla saadaan ääni kuulumaan ja sana kiertämään, ja sen avulla teemme ainakin Vihdistä paremman paikan elää!
Teksti: Laurea Lohjan opiskelija
perjantai 8. maaliskuuta 2013
Terveyden edistämisen uudet palveluideat saivat vastakaikua Vihdin ja Karkkilan alueen toimijoilta Pumppu-osahankkeen esittelytilaisuudessa 4.3.2013.
Terveyden edistämisen uudet palveluideat -tilaisuus järjestettiin maanantaina 4.3. Luksian auditoriossa Nummelassa. Tilaisuuden taustoja valotti aluksi lehtori Liisa Ranta kertomalla Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-osahankkeen yhteistyöstä Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Nyt esiteltävät palveluideat perustuivat kehittämiskohteisiin, jotka valittiin Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja
Laurea-ammattikorkeakoulun yhteisen työpajan 10.1.2013 sekä Vihdin kirkonkylän
seurakuntatalolla 17.1.2013 järjestetyn avoimen keskustelutilaisuuden
perusteella.
Laurean opiskelijaryhmät esittelivät kuuden kehittämiskohteen keskeiset tekijät: mihin kansalaisten toiveisiin uusi palvelu perustuu, mitä menetelmiä palvelumuotoilussa on käytetty, mistä kehitetty konsepti koostuu, millä prosessilla ja resursseilla se voidaan toteuttaa ja markkinoida, sekä mitkä ovat ratkaisun haasteet ja mahdollisuudet. Palveluja on ideoitu ja valmisteltu työpajoissa sekä haastatteluissa ja keskusteluissa alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa.
Ensimmäinen idea itsehoitopisteen toteuttamisesta ei ollut sinänsä uusi, vaan kuten keskustelussa tuotiin esiin, esimerkiksi Vihdin SPR:n terveyspisteet ovat jo aikaisemmin palvelleet asukkaita. Ryhmässä konseptia oli kuitenkin kehitetty eteenpäin yhdessä alueen asiantuntijoiden kanssa. Koko prosessia oli tarkasteltu uudelleen toimijoiden ja asiakkaiden kannalta, markkinoinnista hyvään palvelukokemukseen ja aina alkavaan omaehtoiseen elämäntapamuutosprosessiin asti.
Seuraavassa konseptissa siirrettävä itsehoitopiste nuorille oli saanut uuden luonteen, kun ryhmä olikin lähtenyt yläaste- ja lukioikäisten omista ajatuksista ja huolenaiheista, jotka oli kerätty heiltä käyttäen tarinankerrontamenetelmää. Myös toteutus perustuu nuorten omaan aktiiviseen tiedonhankintaan ja jakamiseen.
Yleisö piti ideaa ”tosi mielenkiintoisena” ja itse hankittavaa tietoa hyvänä ajatuksena, joskin myös esimerkiksi Internetistä löytyvän tiedon sekalaisuus arvelutti. Tiedonhankinnan ja kriittisen medialukutaidon oppimisen merkitystä korostettiin. Yleisöstä myös kiitettiin, että nuorien polttavimmat kysymykset tulivat tällä menetelmällä hyvin esiin.
Kolmas hankeidea terveiden elintapojen polulla vauvasta vaariin oli erityisesti lapsiperheille kohdistettu Terveysseikkailu, joka kattaa erilaisia tapahtumia koko vuoden varrelle. Perusturvakuntayhtymä Karviainen on järjestänyt Hyvät elintavat -iltoja, joista saatua palautetta käytettiin hyväksi luotaessa konseptia.
Tavoitteena oli toiminta, joka houkuttelisi niitäkin perheitä, jotka eivät ole yleensä aktiivisia osallistujia. Suunnitelmia pidettiin erittäin hyvinä. Useammallakin alueen toimijalla on ollut samantapaisia tapahtumia, mutta myös tunnustettiin eri kohderyhmien erityistarpeiden huomioonottamisen tärkeys. Eri toimijoiden yhteistyö ja koordinointi nousi esiin kehityskohteena, erityisesti jotta voidaan varmistaa hyvien suunnitelmien resurssit ja pitkäjänteinen toteuttaminen.
Perhevalmennusta on PTKY Karviaisen alueella tarjolla eri muodoissa, ennen ja jälkeen ensimmäisen lapsen syntymän. Haasteena on ollut enemmänkin se, löytävätkö nuoret perheet jatkossakin tiensä tilaisuuksiin. Kehittämisryhmä kartoitti teemahaastatteluin kehitystoiveita ja ideoita valmennukseen osallistuvilta ja ammattilaisilta. Esimerkiksi vertaistuen lisäämisen tarve nousi selkeästi esiin.
Esityksen jälkeisessä keskustelussa tuotiin esiin, että vaikka sekä neuvolat että seurakunnat järjestävät valmennusta, toimijat eivät halua olla kilpailijoita. Pikemminkin halutaan tehdä yhteistyötä. Haasteena on jälleen tiedon kulku eri tahojen kesken ja palveluita tarvitseville. Helposti toteutettava ensimmäinen askel voisi olla linkit Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja seurakuntien verkkosivujen välillä, jotta kokonaiskuva perhevalmennuksen tarjonnasta on helposti saatavilla.
Viidennen kehittämisryhmän kohderyhmänä oli harrastustoiminnan ulkopuolelle jäävät lapset, nuoret ja heidän perheensä. Tämä haaste nousee erityisesti isompien keskusten ulkopuolella asuvien suhteen. Ryhmä oli löytänyt oivan yhteistyökumppanin pilottiajatusten kehittämiseen Ojakkalan koulusta. Kyläkeskuksen koulu voi parhaimmillaan olla toiminnan keskiönä, mutta ideana on että sekä vanhemmat, että lapset aktivoituvat järjestämään säännöllistä toimintaa. Tavoitteena on tutustua erilaiseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, joka innostaa perheitä liikkumaan toiminnan ohessa.
Keskustelussa todettiin, että pitkät kuljetukset ovat usein esteenä syrjemmällä asuvien harrastuksille, joten paikallista toimintaa tarvitaan – myös mahdollisuuksia lapsille, joita vanhemmat eivät voi kuljettaa pitkiä matkoja. Paikallisia urheiluseuroja tulisi tukea ja kylätoimikuntia aktivoida. Yhteistyötä eri tahojen kesken tarvitaan tässäkin.
Ystäväpalvelu on tunnettu konsepti, jolla pyritään auttamaan ikäihmisiä ja edesauttamaan heidän toimintakykynsä ylläpitämistä. Haasteena ovat kuitenkin kasvava tarve ja rajalliset resurssit. Työryhmä on pyrkinyt luomaan kehittyvän palveluprosessin, joka perustuisi erityisesti hoiva-avustajan ja lähihoitajan opintoihin sisällytettävälle palvelutyölle, joka tukisi sekä opiskelijoiden ammatillista kasvua että ikäihmisten hyvinvointia.
Erityisesti omaishoitajien edustaja esitti kiitoksensa uuden palvelun kehittämisestä. Olisi tärkeää myös kehittää koordinointia eri toimijoiden välillä, kuten kotihoito, SPR ja lähihoitajakoulutus. Mielenkiintoisena ajatuksena nousi esiin tässä yhteydessä myös tarinoiden keruu ja julkaisu sopivilla foorumeilla. Se tarjoaisi oivan mahdollisuuden tallettaa myös eri kylien historiaa.
Tilaisuutta ja ajoittain vauhdikastakin keskustelua luotsannut lehtori Outi Ahonen totesikin, että elämänkaari syntymästä nuoreksi, työikäiseksi ja vanhukseksi etenee lopulta yllättävän lujaa vauhtia ja on tärkeää, että meillä on yhteistyöfoorumeita, joissa nämä kaikki vaiheet ovat edustettuina. Laurean Pumppu-hankkeen projektitutkija Hanna Tuohimaa totesi vielä lopuksi, että nämä kehitysideat eivät unohdu ”mappi Ö:hön”, vaan etenevät ensin pienimuotoisiksi piloteiksi, joissa eri toimijat nivoutuvat kiinteämpään yhteistoimintaan, niin että kansalaisille saadaan selkeä viesti elämänkaaripolun eri vaiheisiin.
Teksti: Jarmo Harno
Kuvat: Hanna Tuohimaa
Laurean opiskelijaryhmät esittelivät kuuden kehittämiskohteen keskeiset tekijät: mihin kansalaisten toiveisiin uusi palvelu perustuu, mitä menetelmiä palvelumuotoilussa on käytetty, mistä kehitetty konsepti koostuu, millä prosessilla ja resursseilla se voidaan toteuttaa ja markkinoida, sekä mitkä ovat ratkaisun haasteet ja mahdollisuudet. Palveluja on ideoitu ja valmisteltu työpajoissa sekä haastatteluissa ja keskusteluissa alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa.
Ensimmäinen idea itsehoitopisteen toteuttamisesta ei ollut sinänsä uusi, vaan kuten keskustelussa tuotiin esiin, esimerkiksi Vihdin SPR:n terveyspisteet ovat jo aikaisemmin palvelleet asukkaita. Ryhmässä konseptia oli kuitenkin kehitetty eteenpäin yhdessä alueen asiantuntijoiden kanssa. Koko prosessia oli tarkasteltu uudelleen toimijoiden ja asiakkaiden kannalta, markkinoinnista hyvään palvelukokemukseen ja aina alkavaan omaehtoiseen elämäntapamuutosprosessiin asti.
Seuraavassa konseptissa siirrettävä itsehoitopiste nuorille oli saanut uuden luonteen, kun ryhmä olikin lähtenyt yläaste- ja lukioikäisten omista ajatuksista ja huolenaiheista, jotka oli kerätty heiltä käyttäen tarinankerrontamenetelmää. Myös toteutus perustuu nuorten omaan aktiiviseen tiedonhankintaan ja jakamiseen.
Yleisö piti ideaa ”tosi mielenkiintoisena” ja itse hankittavaa tietoa hyvänä ajatuksena, joskin myös esimerkiksi Internetistä löytyvän tiedon sekalaisuus arvelutti. Tiedonhankinnan ja kriittisen medialukutaidon oppimisen merkitystä korostettiin. Yleisöstä myös kiitettiin, että nuorien polttavimmat kysymykset tulivat tällä menetelmällä hyvin esiin.
Kolmas hankeidea terveiden elintapojen polulla vauvasta vaariin oli erityisesti lapsiperheille kohdistettu Terveysseikkailu, joka kattaa erilaisia tapahtumia koko vuoden varrelle. Perusturvakuntayhtymä Karviainen on järjestänyt Hyvät elintavat -iltoja, joista saatua palautetta käytettiin hyväksi luotaessa konseptia.
Tavoitteena oli toiminta, joka houkuttelisi niitäkin perheitä, jotka eivät ole yleensä aktiivisia osallistujia. Suunnitelmia pidettiin erittäin hyvinä. Useammallakin alueen toimijalla on ollut samantapaisia tapahtumia, mutta myös tunnustettiin eri kohderyhmien erityistarpeiden huomioonottamisen tärkeys. Eri toimijoiden yhteistyö ja koordinointi nousi esiin kehityskohteena, erityisesti jotta voidaan varmistaa hyvien suunnitelmien resurssit ja pitkäjänteinen toteuttaminen.
Kahvitauolla keskusteltiin toimijoiden välisen yhteistyön mahdollisuuksia. Pirjo Mäkinen (Kaarikeskus), Anne Makkonen (Laurea Lohja), Margit Sahrman (Hiiden seudun omaishoitajat ja läheiset ry) ja Maija Havutie (Kaarikeskussäätiö) pohtivat, että on tärkeä osata ohjata asiakkaita palveluiden pariin. Hiiden seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä on mm. koottu infokansioon tietoa omaishoitajan palveluista Karviaisessa.
Ritva Räikkönen, Kirsi Gustafsson, Katja Myllyoja ja Marjo Holma PTKY Karviaisesta miettivät kahvitauolla, miten saada eri toimijat kohtaamaan ja miten välittää tietoa siitä, mitä kukakin tekee. Esimerkiksi KOHO-hankkeessa on laadittu vuosikelloa eri toimijoiden kanssa.
Perhevalmennusta on PTKY Karviaisen alueella tarjolla eri muodoissa, ennen ja jälkeen ensimmäisen lapsen syntymän. Haasteena on ollut enemmänkin se, löytävätkö nuoret perheet jatkossakin tiensä tilaisuuksiin. Kehittämisryhmä kartoitti teemahaastatteluin kehitystoiveita ja ideoita valmennukseen osallistuvilta ja ammattilaisilta. Esimerkiksi vertaistuen lisäämisen tarve nousi selkeästi esiin.
Esityksen jälkeisessä keskustelussa tuotiin esiin, että vaikka sekä neuvolat että seurakunnat järjestävät valmennusta, toimijat eivät halua olla kilpailijoita. Pikemminkin halutaan tehdä yhteistyötä. Haasteena on jälleen tiedon kulku eri tahojen kesken ja palveluita tarvitseville. Helposti toteutettava ensimmäinen askel voisi olla linkit Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja seurakuntien verkkosivujen välillä, jotta kokonaiskuva perhevalmennuksen tarjonnasta on helposti saatavilla.
Viidennen kehittämisryhmän kohderyhmänä oli harrastustoiminnan ulkopuolelle jäävät lapset, nuoret ja heidän perheensä. Tämä haaste nousee erityisesti isompien keskusten ulkopuolella asuvien suhteen. Ryhmä oli löytänyt oivan yhteistyökumppanin pilottiajatusten kehittämiseen Ojakkalan koulusta. Kyläkeskuksen koulu voi parhaimmillaan olla toiminnan keskiönä, mutta ideana on että sekä vanhemmat, että lapset aktivoituvat järjestämään säännöllistä toimintaa. Tavoitteena on tutustua erilaiseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, joka innostaa perheitä liikkumaan toiminnan ohessa.
Keskustelussa todettiin, että pitkät kuljetukset ovat usein esteenä syrjemmällä asuvien harrastuksille, joten paikallista toimintaa tarvitaan – myös mahdollisuuksia lapsille, joita vanhemmat eivät voi kuljettaa pitkiä matkoja. Paikallisia urheiluseuroja tulisi tukea ja kylätoimikuntia aktivoida. Yhteistyötä eri tahojen kesken tarvitaan tässäkin.
Ystäväpalvelu on tunnettu konsepti, jolla pyritään auttamaan ikäihmisiä ja edesauttamaan heidän toimintakykynsä ylläpitämistä. Haasteena ovat kuitenkin kasvava tarve ja rajalliset resurssit. Työryhmä on pyrkinyt luomaan kehittyvän palveluprosessin, joka perustuisi erityisesti hoiva-avustajan ja lähihoitajan opintoihin sisällytettävälle palvelutyölle, joka tukisi sekä opiskelijoiden ammatillista kasvua että ikäihmisten hyvinvointia.
Erityisesti omaishoitajien edustaja esitti kiitoksensa uuden palvelun kehittämisestä. Olisi tärkeää myös kehittää koordinointia eri toimijoiden välillä, kuten kotihoito, SPR ja lähihoitajakoulutus. Mielenkiintoisena ajatuksena nousi esiin tässä yhteydessä myös tarinoiden keruu ja julkaisu sopivilla foorumeilla. Se tarjoaisi oivan mahdollisuuden tallettaa myös eri kylien historiaa.
Tilaisuuden
lopuksi keskusteltiin vierustoverin kanssa tilaisuuden aikana syntyneistä
ajatuksista eri palveluideoihin liittyen. Maisa Selimäki ja Leila Tiainen
SPR:stä totesivat, että SPR on monessa
mukana, on Terveyspisteet, ystäväpalvelu, tapahtumia työikäisille. Uutta
toimintaa on tulossa myös perheille.
Päivän yhteenvedossa PTKY Karviaisen edustajat totesivat, että hanke on tuottanut hyvää tietoa. Erityisesti kansalaisten kokemuksista ei ole helppoa saada tietoa, ja vastaavasti saada viesti palveluista perille kuntalaisille. Lisäksi monitoimijaympäristössä hankkeiden vieminen maaliin on aina haastavaa. Yhteistyötä on, mutta sitä tarvitaan jatkuvasti lisää, jotta voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön. Aihealueet ovat hyviä ja ajankohtaisia, sillä terveyden ja hyvinvoinnin perusta rakennetaan jo nuorena.Tilaisuutta ja ajoittain vauhdikastakin keskustelua luotsannut lehtori Outi Ahonen totesikin, että elämänkaari syntymästä nuoreksi, työikäiseksi ja vanhukseksi etenee lopulta yllättävän lujaa vauhtia ja on tärkeää, että meillä on yhteistyöfoorumeita, joissa nämä kaikki vaiheet ovat edustettuina. Laurean Pumppu-hankkeen projektitutkija Hanna Tuohimaa totesi vielä lopuksi, että nämä kehitysideat eivät unohdu ”mappi Ö:hön”, vaan etenevät ensin pienimuotoisiksi piloteiksi, joissa eri toimijat nivoutuvat kiinteämpään yhteistoimintaan, niin että kansalaisille saadaan selkeä viesti elämänkaaripolun eri vaiheisiin.
Teksti: Jarmo Harno
Kuvat: Hanna Tuohimaa
perjantai 1. helmikuuta 2013
Kevään tietoiskupäivät
Laurea järjestää keväällä Vihdin ja Karkkilan alueella tietoiskupäiviä, jolloin tarjolla on tapahtumia sekä Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilökunnalle että alueen asukkaille.
Karkkila 23.4.2013
Tietoiskuja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilökunnalle klo 13-16 ja
tapahtuma alueen asukkaille klo 16.30-19
Vihdin kirkonkylä 21.5.2013
Tietoiskuja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilökunnalle klo 13-16 ja
tapahtuma alueen koululaisille klo 16.30-19
Nummela 28.5.2013
Tietoiskuja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilökunnalle ja
tapahtuma alueen ikäihmisille klo 9.00-12.00
Karkkila 23.4.2013
Tietoiskuja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilökunnalle klo 13-16 ja
tapahtuma alueen asukkaille klo 16.30-19
Vihdin kirkonkylä 21.5.2013
Tietoiskuja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilökunnalle klo 13-16 ja
tapahtuma alueen koululaisille klo 16.30-19
Nummela 28.5.2013
Tietoiskuja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilökunnalle ja
tapahtuma alueen ikäihmisille klo 9.00-12.00
torstai 31. tammikuuta 2013
Kehittämistyön kohteet valittu
Kevään 2013 kehittämiskohteet on nyt valittu. Kehittämiskohteet valittiin Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteisen työpajan 10.1.2013 sekä Vihdin kirkonkylän seurakuntatalolla 17.1.2013 järjestetyn avoimen keskustelutilaisuuden perusteella.
Kehittämiskohteiksi on valikoitunut seuraavat kohteet:
Työstetyt konseptit esitellään alueen asukkaille ja hyvinvointitoimijoille 4.3.2013 klo 13-16 Luksian tiloissa, osoitteessa Ojakkalantie 2, Nummela. Ilmoittaudu mukaan:
https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/6835/lomake.html
voit ilmoittautua myös sähköpostilla: hyvinvointiverkosto(a)laurea.fi
Konseptoidut työt toteutetaan syksyn 2013 aikana.
Kehittämiskohteiksi on valikoitunut seuraavat kohteet:
- Itsehoitopisteet terveysasemille kohdennettuna työikäisiin ja ikääntyviin
- Liikkuva itsehoitopiste kohdennettuna yläasteikäisiin ja lukioikäisiin
- Elämäntapailta/kampanja kohdennettuna perheisiin
- Synnytysvalmennus kohdennettuna perheisiin
- Vapaa-ajantoimintaa nuorille eri toimijoiden yhteistyötä hyödyntäen, kohderyhmänä ala-asteikäiset
- Ikääntyvän toimintakyvyn ylläpitäminen hyödyntäen ystäväpalvelua, kohderyhmänä haja-asutusalueen ikääntyneet
Työstetyt konseptit esitellään alueen asukkaille ja hyvinvointitoimijoille 4.3.2013 klo 13-16 Luksian tiloissa, osoitteessa Ojakkalantie 2, Nummela. Ilmoittaudu mukaan:
https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/6835/lomake.html
voit ilmoittautua myös sähköpostilla: hyvinvointiverkosto(a)laurea.fi
Konseptoidut työt toteutetaan syksyn 2013 aikana.
perjantai 18. tammikuuta 2013
Vihdin ja Karkkilan hyvinvointipalveluista keskusteltiin innokkaasti 17.1.2013
Laurea-ammattikorkeakoulu järjesti yhteistyössä Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa avoimen keskustelutilaisuuden Vihdin ja Karkkilan hyvinvointipalveluista. Tilaisuuden tarkoituksena oli edistää yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä sekä kerätä taustatietoa ja kehitysehdotuksia alueen hyvinvointipalveluista.
Tilaisuudessa oli mukana noin 80 henkilöä ja panelisteina toimivat
http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/218604-hyvinvointipalveluja-kehitetaan-nyt-yhteistyossa
Tilaisuudessa oli mukana noin 80 henkilöä ja panelisteina toimivat
- Lastentarhanopettaja Pauliina Ahtinen-Malo, Sateenkaarimuksut Oy
- Kuntosaliyrittäjä Sami Hellgren, Kuntokeskus Balanssi
- Johtava nuorisotyönohjaaja Johanna Jutila, Vihdin seurakunta
- Työikäisten terveyspalvelupäällikkö Minna Luoto, Perusturvakuntayhtymä Karviainen
- Kaupunginjohtaja Juha Majalahti, Karkkilan kaupunki
- Vihdin kunnanvaltuutettu, hammaslääkäri Tiina Noro
- Anja Seppä, Vihdin Sydänyhdistys ry
- Ari Suojalehto, liikuntalääkäri, Perusturvakuntayhtymä Karviainen
http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/218604-hyvinvointipalveluja-kehitetaan-nyt-yhteistyossa
keskiviikko 2. tammikuuta 2013
Nyt kehitetään uusia palvelumuotoja terveyden edistämiseen
Karviaisen perusturvakuntayhtymä on Laurea-ammattikorkeakoulu Pumppu-osahankkeen
yhteistyökumppani, ja Karviaisen alueella (Karkkila ja Vihti) toteutetaan
case-työskentelyä terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevien palveluiden
kehittämiseksi kansalaislähtöisesti ja eri toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia
kartoittaen.
Taustatutkimusvaiheessa kartoitetaan Karkkilan ja
Vihdin alueen palveluita mm. haastattelemalla Karviaisen henkilöstöä. Kaikille
alueen asukkaille ja alueen hyvinvointitoimijoille järjestetään yhteinen
keskustelutilaisuus 17.1.2013, jotta saadaan käsitys siitä, millaisia
asukkaiden näkökulmasta ovat alueen palveluiden kehittämiskohteet. Samalla
pyritään löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia julkisen, yksityisen ja
kolmannen sektorin välille.
Taustatutkimusvaiheen perusteella valitaan
kehittämiskohteet, joita tammi-helmikuussa 2013 lähdetään työstämään eteenpäin
sairaanhoitajaopiskelijoiden ja palvelumuotoilua opiskelevien liiketalouden
opiskelijoiden yhteisissä kehittämistehtävissä.
Kehittämistyötä toteutetaan yhdessä alueen asukkaiden
ja toimijoiden kanssa mm. yhteisissä kehittämispajoissa. Tavoitteena on löytää
uusia palvelumuotoja terveyden edistämiseen eri toimijoiden osaamista
hyödyntäen, alueen asukkaiden tarpeista ja toiveista lähtien.
Pajojen tuloksia esitellään kaikille avoimessa
tilaisuudessa 4.3.2013, minkä jälkeen parhaat ja toteuttamiskelpoisimmat
palveluideat valitaan jatkokehitykseen ja myöhemmin syksyllä 2013 toteutukseen
pienimuotoisten pilotointien avulla.
Case-työskentelyyn toivotaan mukaan laajasti Vihdin ja
Karviaisen asukkaita sekä alueen toimijoita.
Lisätietoa hankkeesta:
Lehtori Liisa Ranta, liisa.ranta(a)laurea.fi
Projektitutkija Hanna Tuohimaa, hanna.tuohimaa(a)laurea.fi
Lehtori Liisa Ranta, liisa.ranta(a)laurea.fi
Projektitutkija Hanna Tuohimaa, hanna.tuohimaa(a)laurea.fi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)