Laurean opiskelijaryhmät esittelivät kuuden kehittämiskohteen keskeiset tekijät: mihin kansalaisten toiveisiin uusi palvelu perustuu, mitä menetelmiä palvelumuotoilussa on käytetty, mistä kehitetty konsepti koostuu, millä prosessilla ja resursseilla se voidaan toteuttaa ja markkinoida, sekä mitkä ovat ratkaisun haasteet ja mahdollisuudet. Palveluja on ideoitu ja valmisteltu työpajoissa sekä haastatteluissa ja keskusteluissa alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa.
Ensimmäinen idea itsehoitopisteen toteuttamisesta ei ollut sinänsä uusi, vaan kuten keskustelussa tuotiin esiin, esimerkiksi Vihdin SPR:n terveyspisteet ovat jo aikaisemmin palvelleet asukkaita. Ryhmässä konseptia oli kuitenkin kehitetty eteenpäin yhdessä alueen asiantuntijoiden kanssa. Koko prosessia oli tarkasteltu uudelleen toimijoiden ja asiakkaiden kannalta, markkinoinnista hyvään palvelukokemukseen ja aina alkavaan omaehtoiseen elämäntapamuutosprosessiin asti.
Seuraavassa konseptissa siirrettävä itsehoitopiste nuorille oli saanut uuden luonteen, kun ryhmä olikin lähtenyt yläaste- ja lukioikäisten omista ajatuksista ja huolenaiheista, jotka oli kerätty heiltä käyttäen tarinankerrontamenetelmää. Myös toteutus perustuu nuorten omaan aktiiviseen tiedonhankintaan ja jakamiseen.
Yleisö piti ideaa ”tosi mielenkiintoisena” ja itse hankittavaa tietoa hyvänä ajatuksena, joskin myös esimerkiksi Internetistä löytyvän tiedon sekalaisuus arvelutti. Tiedonhankinnan ja kriittisen medialukutaidon oppimisen merkitystä korostettiin. Yleisöstä myös kiitettiin, että nuorien polttavimmat kysymykset tulivat tällä menetelmällä hyvin esiin.
Kolmas hankeidea terveiden elintapojen polulla vauvasta vaariin oli erityisesti lapsiperheille kohdistettu Terveysseikkailu, joka kattaa erilaisia tapahtumia koko vuoden varrelle. Perusturvakuntayhtymä Karviainen on järjestänyt Hyvät elintavat -iltoja, joista saatua palautetta käytettiin hyväksi luotaessa konseptia.
Tavoitteena oli toiminta, joka houkuttelisi niitäkin perheitä, jotka eivät ole yleensä aktiivisia osallistujia. Suunnitelmia pidettiin erittäin hyvinä. Useammallakin alueen toimijalla on ollut samantapaisia tapahtumia, mutta myös tunnustettiin eri kohderyhmien erityistarpeiden huomioonottamisen tärkeys. Eri toimijoiden yhteistyö ja koordinointi nousi esiin kehityskohteena, erityisesti jotta voidaan varmistaa hyvien suunnitelmien resurssit ja pitkäjänteinen toteuttaminen.
Kahvitauolla keskusteltiin toimijoiden välisen yhteistyön mahdollisuuksia. Pirjo Mäkinen (Kaarikeskus), Anne Makkonen (Laurea Lohja), Margit Sahrman (Hiiden seudun omaishoitajat ja läheiset ry) ja Maija Havutie (Kaarikeskussäätiö) pohtivat, että on tärkeä osata ohjata asiakkaita palveluiden pariin. Hiiden seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä on mm. koottu infokansioon tietoa omaishoitajan palveluista Karviaisessa.
Ritva Räikkönen, Kirsi Gustafsson, Katja Myllyoja ja Marjo Holma PTKY Karviaisesta miettivät kahvitauolla, miten saada eri toimijat kohtaamaan ja miten välittää tietoa siitä, mitä kukakin tekee. Esimerkiksi KOHO-hankkeessa on laadittu vuosikelloa eri toimijoiden kanssa.
Perhevalmennusta on PTKY Karviaisen alueella tarjolla eri muodoissa, ennen ja jälkeen ensimmäisen lapsen syntymän. Haasteena on ollut enemmänkin se, löytävätkö nuoret perheet jatkossakin tiensä tilaisuuksiin. Kehittämisryhmä kartoitti teemahaastatteluin kehitystoiveita ja ideoita valmennukseen osallistuvilta ja ammattilaisilta. Esimerkiksi vertaistuen lisäämisen tarve nousi selkeästi esiin.
Esityksen jälkeisessä keskustelussa tuotiin esiin, että vaikka sekä neuvolat että seurakunnat järjestävät valmennusta, toimijat eivät halua olla kilpailijoita. Pikemminkin halutaan tehdä yhteistyötä. Haasteena on jälleen tiedon kulku eri tahojen kesken ja palveluita tarvitseville. Helposti toteutettava ensimmäinen askel voisi olla linkit Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja seurakuntien verkkosivujen välillä, jotta kokonaiskuva perhevalmennuksen tarjonnasta on helposti saatavilla.
Viidennen kehittämisryhmän kohderyhmänä oli harrastustoiminnan ulkopuolelle jäävät lapset, nuoret ja heidän perheensä. Tämä haaste nousee erityisesti isompien keskusten ulkopuolella asuvien suhteen. Ryhmä oli löytänyt oivan yhteistyökumppanin pilottiajatusten kehittämiseen Ojakkalan koulusta. Kyläkeskuksen koulu voi parhaimmillaan olla toiminnan keskiönä, mutta ideana on että sekä vanhemmat, että lapset aktivoituvat järjestämään säännöllistä toimintaa. Tavoitteena on tutustua erilaiseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, joka innostaa perheitä liikkumaan toiminnan ohessa.
Keskustelussa todettiin, että pitkät kuljetukset ovat usein esteenä syrjemmällä asuvien harrastuksille, joten paikallista toimintaa tarvitaan – myös mahdollisuuksia lapsille, joita vanhemmat eivät voi kuljettaa pitkiä matkoja. Paikallisia urheiluseuroja tulisi tukea ja kylätoimikuntia aktivoida. Yhteistyötä eri tahojen kesken tarvitaan tässäkin.
Ystäväpalvelu on tunnettu konsepti, jolla pyritään auttamaan ikäihmisiä ja edesauttamaan heidän toimintakykynsä ylläpitämistä. Haasteena ovat kuitenkin kasvava tarve ja rajalliset resurssit. Työryhmä on pyrkinyt luomaan kehittyvän palveluprosessin, joka perustuisi erityisesti hoiva-avustajan ja lähihoitajan opintoihin sisällytettävälle palvelutyölle, joka tukisi sekä opiskelijoiden ammatillista kasvua että ikäihmisten hyvinvointia.
Erityisesti omaishoitajien edustaja esitti kiitoksensa uuden palvelun kehittämisestä. Olisi tärkeää myös kehittää koordinointia eri toimijoiden välillä, kuten kotihoito, SPR ja lähihoitajakoulutus. Mielenkiintoisena ajatuksena nousi esiin tässä yhteydessä myös tarinoiden keruu ja julkaisu sopivilla foorumeilla. Se tarjoaisi oivan mahdollisuuden tallettaa myös eri kylien historiaa.
Tilaisuuden
lopuksi keskusteltiin vierustoverin kanssa tilaisuuden aikana syntyneistä
ajatuksista eri palveluideoihin liittyen. Maisa Selimäki ja Leila Tiainen
SPR:stä totesivat, että SPR on monessa
mukana, on Terveyspisteet, ystäväpalvelu, tapahtumia työikäisille. Uutta
toimintaa on tulossa myös perheille.
Päivän yhteenvedossa PTKY Karviaisen edustajat totesivat, että hanke on tuottanut hyvää tietoa. Erityisesti kansalaisten kokemuksista ei ole helppoa saada tietoa, ja vastaavasti saada viesti palveluista perille kuntalaisille. Lisäksi monitoimijaympäristössä hankkeiden vieminen maaliin on aina haastavaa. Yhteistyötä on, mutta sitä tarvitaan jatkuvasti lisää, jotta voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön. Aihealueet ovat hyviä ja ajankohtaisia, sillä terveyden ja hyvinvoinnin perusta rakennetaan jo nuorena.Tilaisuutta ja ajoittain vauhdikastakin keskustelua luotsannut lehtori Outi Ahonen totesikin, että elämänkaari syntymästä nuoreksi, työikäiseksi ja vanhukseksi etenee lopulta yllättävän lujaa vauhtia ja on tärkeää, että meillä on yhteistyöfoorumeita, joissa nämä kaikki vaiheet ovat edustettuina. Laurean Pumppu-hankkeen projektitutkija Hanna Tuohimaa totesi vielä lopuksi, että nämä kehitysideat eivät unohdu ”mappi Ö:hön”, vaan etenevät ensin pienimuotoisiksi piloteiksi, joissa eri toimijat nivoutuvat kiinteämpään yhteistoimintaan, niin että kansalaisille saadaan selkeä viesti elämänkaaripolun eri vaiheisiin.
Teksti: Jarmo Harno
Kuvat: Hanna Tuohimaa
